Päävalmentajan blogi

Meido-Kanin valmennustoiminnan periaatteita

Kimmo Koski, 13.1.2012

Uusi vuosi on alkanut ja väkeä on hienosti palannut salille kinkunsulatteluun. Ensimmäisissä tiistaitreeneissä 40 hengen raja meni reippaasti rikki ja torstainakin meitä oli kolmisen kymmentä harjoittelijaa. Tämä näyttää hyvältä, toivottavasti intoa riittää kesään asti.

Harjoitussyklissä on tapahtunut muutamia muutoksia, vaikka peruslinja jatkuukin aika lailla samana. Itse olen siirtynyt vetämään torstai-illan harjoituksia ja lauantaina taas harrastajia liikuttavat pääosin Kari, Tuomas ja Epe. Muuten jatketaan aika lailla samalla kuviolla kuin syksylläkin. Harjoitusmahdollisuuksia seurassa on runsaasti – ohjattuja treenejä tiistaisin, torstaisin, lauantaisin ja sunnuntaisin sekä joukko vapaavuoroja omaehtoiseen treenaamiseen. Koska joka harjoitus on tarkoituksella erityyppinen, mikä tulee luonnostaan eri vetäjienkin toimesta, kannattaa käyttää tilannetta hyväksi ja treenata monipuolisesti eri harjoituksissa.

Meido-kanin valmennustoiminnan periaatteisiin kuuluvat nimenomaan monipuolisuus ja liikunnallisuus. Haluamme kehittää karatetaitoja, mutta myös kehon hallintaa sekä fyysistä kuntoa. Harjoituksissa pitää tulla myös hiki, mielellään ei tuskan hiki vaan fyysisestä rasituksesta sopivalla tavalla syntyvä tunne. Kunnon alkulämpö on tärkeää ja se on vetäjänkin helppo harrastajille tuottaa, mutta enemmän taitoa vaatiikin se, miten sopiva lämpö pysyy koko harjoituksen ajan siten, että treenaajat myös jaksavat harjoituksen loppuun asti. Oikea lämpö ja vireystila myös silloin kun alkaa väsyttää ehkäisevät loukkaantumisia sekä tekevät harjoituksesta hyödyllisemmän harrastajan kehityksen kannalta.

Karateen kuuluu olennaisena osana hierarkia, mikä näkyy vyöarvoissa. Karateka pyrkii koko ajan tummentamaan vyötään osallistumalla vyökokeisiin. Kokeet ja niiden tulokset aiheuttavat aina keskustelua, kuten kuluneenakin vuonna. Läpäisyprosentti on ollut kohtuullisen hyvä, mutta aina vyötä ei ole kuitenkaan myönnetty. Harjoituksissa tapahtuvalla valmennuksella pyrimme parantamaan harrastajien mahdollisuuksia onnistua vyökokeessa, mutta koska harrastajien lähtökohdat ovat erilaisia ja karate on vaikea laji, reputuksia tulee säännöllisesti nyt ja jatkossakin. Tämä on ihan luonnollinen asia, ja ominaista koko lajille. Vöiden myöntäminen liian helposti olisi paitsi väärin niitä kohtaan, jotka ovat onnistuneet esimerkiksi panostamalla harjoitteluun, niin myös turvallisuuden kannalta huono asia. Vyön väri kun kertoo harrastajan osaamisesta, ja treenikaverien otteet ovat tämän mukaisia. Turvallisuus korostuu erityisesti leireillä tai harjoiteltaessa muiden kuin hyvien tuttujen kanssa. Meido-kanin valmennustoiminnassa pyritään edelleenkin auttamaan vyökokeisiin valmistautumisessa, mutta kannattaa muistaa, että vyökoevihko on vain lista tekniikoita – todellinen osaaminen kehittyy monipuolisen harjoittelun avulla.

Vyön myöntämisen kriteerit aiheuttavat niin ikään keskustelua, varsinkin tuloksia vertailtaessa. Seurallemme on ominaista se, että harrastajat ovat usein joko myöhemmällä iällä aloittaneita tai sitten junioreja. Näinhän se perhekaratessa usein menee. Osa vanhemmista omaa urheilutaustan ja jotkut ovat jopa palanneet lastensa kanssa takaisin karatesalille kymmenen vuoden tauon jälkeen, mutta suurimmalle osalle karaten vaatima kokonaisvaltainen kehon hallinta sekä jonkinasteinen notkeus ovat haasteellisia asioita saavuttaa. Näille henkilöille karatesta luultavasti on kuitenkin suurin hyöty, koska kehitystä tapahtuu suhteellisesti usein todella paljon ja se näkyy varmasti myös elämänlaadussa.  Ikä ja muut vastaavat asiat pyritään huomioimaan vyökokeessa, samoin kuin muistetaan, että kokeet eivät ole notkeustesti. Potkut alemmaksi hyvällä tekniikalla esimerkiksi tuottavat paremmat pisteet kuin niiden vääntäminen väkisin pään korkeudelle tekniikan samalla hajoten. Kannattaa sitkeästi treenata monipuolisesti, olla masentumatta mahdollisista vyökoepettymyksistä ja hyödyntää koko kirjoa Meido-Kanin tarjoamassa treenirepertuaarissa.

Meido-kan Karate Espoon valmentajatilanne on tällä hetkellä erinomainen. Meillä on joukko päteviä valmentajia ja uusia kouliintuu koko ajan lisää. Koska ryhmä on suuri, ei kukaan kuormitu kohtuuttomasti ja aikaa meille jää myös omaan harjoitteluun. Valmentajat keskustelevat säännöllisesti ja pari kertaa vuodessa pidetään yhteisiä tilaisuuksia. Karateen kuuluu vyön värien tummuessa opetustoiminta, joten uusia apuvetäjiä syntyy luonnostaan, jotka sitten aikanaan myös ottavat vastuuta treenien vetämisestä. Vaikka kaikki tämä perustuu vapaaehtoisuuteen, olemme mielestäni pystyneet sitouttamaan ihmisiä myös itsensä kehittämiseen valmentajina. Toivottavasti sama trendi jatkuu. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö harjoituksia tai niiden vetäjiä saisi arvostella tai palautetta (mieluiten rakentavassa hengessä) antaa – vaikka suurin asiantuntemus yleensä löytyy sieltä valmennuspuolelta eikä peruskurssin juuri suorittaneelta harrastajalta, keskustelu on silti hyväksi ja harjoitusten osanottajien kokemus erittäin tärkeää palautetta toiminnan kehittämisen kannalta. Seuran valmennustoiminnan periaatteisiin kuuluu myös avoin ja kannustava ilmapiiri.

Hyvää treenikautta toivotellen, salilla nähdään.

Kimmo